MAINOS | KP24.fi

Rahan lainaamisen historia ulottuu 3000 vuoden päähän

MAINOS

Pikavipit, kulutusluotot ja joustoluotot ovat vielä suhteellisen nuori ilmiö, mutta rahan lainaamisen historia ulottuu jopa 3000 vuoden päähän aina antiikin Roomaan saakka. Vaikka digitalisaatio on tehnyt rahan lainaamisesta nopeaa ja helpompaa, onko se kuitenkaan perusperiaatteeltaan muuttunut ajan saatossa? 

Rahan lainaamisen historialliset muodot

Antiikin Kreikassa lainaamisen muotona kukoisti panttaaminen eli lainanottaja antaa omaisuuttaan takeeksi lainan takaisinmaksulle. Mikäli lainaa ei maksa takaisin, lainanottaja menettää pantiksi antamansa omaisuuden. 

Hawala on kiinnostava historiallinen rahan lainaamisen tapa, joka löytyy ajanlaskun ensimmäisiltä vuosisadoilta Pohjois-Afrikasta ja Lähi-Idästä. Hawala mahdollisti erittäin nopean lainaamisen ja samalla lainanmyöntäjä sai rahansa nopeasti takaisin. Hawala toimi näin:

A tarvitsee lainan ja lainaa sen D:ltä. Varsinainen lainasumma ei kuitenkaan tule D:ltä, sillä D ei ole A:n kanssa edes samassa maassa. A saa lainasumman B:ltä ja toisaalla D antaa lainaa vastaavan summan C:lle, joka on lähdössä A:n ja B:n asuinseudulle. C puolestaan luovuttaa summan B:lle, joka antoi rahat A:lle. Näin D on lainannut epäsuorasti rahan A:lle. 

Hawala-kuviossa on nähtävissä merkkejä nykyisellään verkossa toimivista lainanvälittäjistä, vertaislainoista sekä pikalainoista. Tässä kuviossa B ja C ovat lainanvälittäjiä, jotka toimivat nykyisten toki verkossa toimivien lainanvälittäjäsivustojen tapaan. Toisaalta nähtävissä on vertaislainaamisen esiaste eli yksityishenkilö lainaa toiselle käyttäen välikätenä välittäjää.

Varsinainen pankkitoiminta lainamarkkinoilla kehittyi vasta 1900-luvun alussa. Tuolloin kuka tahansa ei suinkaan saanut lainaa pankista, vaan vain kaikkein varakkaimmat, joilla oli mahdollisuus todentaa luottokelpoisuutensa, saivat lainan. Tilanne oli siis hyvin erilainen kuin nykyään, kun kenen tahansa on helppo hakea rahat nopeasti tilille netin lainapalveluista.

Koska pankkilainat olivat valtaosan ulottumattomissa, mutta lainan tarve ei katsonut varallisuutta, panttilainaamot kukoistivat jälleen. Arvokasta tavaraa vastaan sai lainan, joka oli maksettava lyhyessä ajassa korkoineen takaisin. Kuulostaako tutulta? Kun pankista ei voi saada lainaa, se hankitaan muista rahoitusratkaisuista, jotka toimivat hämmästyttävän samankaltaisesti nyt kuin vuosikymmeniä sitten.

Luottokortit yleistyvät ja pankkilainat vapautuvat

Kuka muistaa sekit? Nuo pienet vihkoset, joilla oli mahdollista maksaa ostokset? Sekkien kultakausi Suomessa oli 80-luvun alku, mutta ne tekivät pian tilaa maksukorteille. Vaikka luottokortti tuli Suomeen jo 60-luvulla, vasta 80-luvulla se yleistyi ja siitä tuli statussymboli. 

Edelleen monen suomalaisen kukkarosta löytyy vähintään yksi luottokortti, jolla joustetaan hankinnoissa. Statusta kortilla on vielä sen verran, että kortteja on olemassa eri tasoisina, jolloin oman kortin väriä voi verrata naapurin vastaavaan.

1990-luvulla käytössä oli myös vekseli, joka on sekin nykyisen pikalainan edeltäjä. Vekseli oli lyhytaikainen laina, yleensä 3 kuukauden laina, joka oli kustannuksiltaan kallis. Vekselin korko sekä muut kulut tekivät siitä käyttäjälle kalliin maksutavan.

Pankkilainoja säännösteltiin Suomessa vielä pitkään, kun muut Euroopan maat olivat jo luopuneet tiukasta seulasta. Sääntelystä luopuminen näkyi ensin asuntolainoissa, mutta pian myös muita lainoja oli helpompi saada myös pankeista. Lainaamisesta tuli hyväksyttävämpää ja arkipäiväisempi tapa rahoittaa menoja. 

Jos aiemmin pankeista sai lainaa vain, mikäli osoitti vahvasti oman luottokelpoisuutensa, tultiin nyt tilanteeseen, missä lainaa sai myös tavallinen kansalainen. Kulutustottumusten muuttuessa lainaa tarvittiin yhä useammin, elämästä haluttiin nauttia ja se tarkoitti myös kuluttamisen lisääntymistä.


Digitalisaatio ja nopeat rahoitusratkaisut

Pankkilainojen käsittelyajat ja lainaneuvottelut veivät aikaa ja olivat toisinaan vaivalloisia. Kun verkossa asioimisesta tuli normi ja sitä myötä myös raha-asioiden hoitaminen siirtyi nettiin, tuli lainaamisesta entistä helpompaa ja ennen kaikkea nopeampaa.

2000-luvun alussa, tarkemmin vuonna 2005, pikavipit yleistyivät Suomessa räjähdysmäisesti. Vuonna 2012 Suomessa oli jo yli 80 pikalainayritystä. 

Digitalisaatio mahdollisti hyvin nopean kierron lainanmyönnöstä siihen, että rahat olivat jo asiakkaan tilillä. Koska kaikki tapahtui parilla klikkauksella tai tekstiviestin lähettämisellä, laina oli mahdollista saada tilille muutamassa minuutissa.

Toki takaisinmaksuaika oli perinteisissä pikavipeissä myös nopea. Pienten lainojen takaisinmaksuaika oli viikosta kuukauteen. 

Pienlainayritykset pystyivät tehokkaasti kilpailemaan perinteisten pankkien kanssa, jotka eivät täysin pysyneet digitalisoituneen yhteiskunnan perässä. Pankkien pitkät käsittelyajat ja tiukat sääntelyt tekivät pankeista kankeita uusien rahoitusvaihtoehtojen rinnalla. 

2013 pikalainojen myöntämiseen puututtiin lainsäädännöllä ja korkokatto asetettiin sääntelemään korkeina pidettyjä kuluja ja korkoja. Pikavipit perinteisessä muodossaan jäivät lähes tulkoon kokonaan pois markkinoilta ja niiden tilalle syntyivät samojen yritysten myöntämät joustoluotot ja kulutusluotot.

Mikä pikavipeistä jäi uusiin rahoitusratkaisuihin, oli edelleen kehittyminen digitalisaatio ja teknologia edellä. Uuden ajan rahoitusyritykset panostavat voimakkaasti teknologiaan ja toimintojen automatisaatioon, jotta rahan lainaaminen pysyy vaivattomana ja nopeana. 

Face to face -lainaneuvotteluita ei enää tarvita useamman tuhannen euron lainoihinkaan, sillä lainahakemus on yleensä sähköinen ja luottotiedot sekä muut luottokelpoisuuden takaavat seikat voidaan tarkistaa automaattisesti. 

Mikä on muuttunut?

Ihmisten tarve lisärahoitukseen arjen pyörityksessä ei ole muuttunut. Se on aina ollut olemassa tavalla tai toisella. 

Lainamuodot ovat myös pysyneet hämmästyttävän samankaltaisina rahan lainaamisen historian ajan, esimerkiksi panttilainaamoja on edelleen, vaikkakin ne eivät ole enää yleisiä. 

Raha-asioiden digitalisoituminen ja siirtyminen verkkoon on mahdollistanut sen, että kuka tahansa voi saada lainaa, mikäli tietyt automaattisesti tarkistettavat kriteerit täyttyvät. Enää ei tarvitse mennä lakki kourassa pankin konttoriin ja toivoa hyvää kohtelua.

Digitalisaatio on mahdollistanut myös sen, että kuka tahansa voi olla lainanmyöntäjä. Samalla tavoin kuin Hawala-järjestelmässä, D voi lainata A:lle, mutta välissä on nyt vain yritys X, joka hoitaa tarvittavat paperityöt. Lainanottajan ei tarvitse kohdata lainanmyöntäjää tai toisinpäin. Kaikki hoidetaan hienovaraisesti netin välityksellä.

Myös nopeus ja vaivattomuus ovat tulleet digitalisaation myötä. Lainan voi saada kotoa käsin, kun lainahakemuksen voi täyttää netissä. Automatisaatio on karsinut ylimääräisen paperityön, sillä hakemukseen tarvitaan enää vain harvoin liitteitä. Kaikki tarvittava tieto on verkossa ja koneet hoitavat tiedustelut sekä arvioinnit koskien lainan myöntämisen riskejä.