Paikallisuutiset

Maailma hukkuu turhaan valoon, mutta Kokkolan K-Citymarketin punainen mainoskyltti sammutetaan yöksi – Sillä säästetään sähköä ja vähennetään valosaastetta: "Miksi pitää valoja päällä, jos kauppa ei ole auki?"

Kokkola

Joka ilta ennen kymmentä valtavat mainosvalot Kokkolan K-Citymarketin katolla sammuvat.

Kovassa kaupallisessa maailmassa ilmiö on hauska. Hypermarket erottuu sammutetuin lyhdyin, kun muualla Heinolankaaren alueella valomeri jatkaa loistamistaan.

– Kun kauppa ei ole auki, meillä ei ole tarvetta polttaa valoja ja näkyä. Toinen puoli on sähkönkulutus: valojen sammuttaminen tuo pientä säästöä. Säästö se on pienikin säästö, summaa Kokkolan K-Citymarketin kauppiasAntti Ahonen.

Kun mainosvalo loistaa pimeässä, yrityksen nimi ja brändi jäävät ohikulkijoiden mieleen. Kun kilpailu on kovaa, mieleen on jäätävä. Siksi perinteiset mainosvalot ovat isoja ja kirkkaita.

Tekeekö valojen sammuttaminen hallaa näkyvyydelle?

– Kyllähän sitäkin on mietitty, mutta oikeastaan kaiken taustalla on turhasta kuluttamisesta luopuminen. Miksi pitää valoja päällä, jos kauppa ei ole auki? Uskon, että tähän suuntaan ollaan menossa yleisestikin. Puhutaanhan kaupunkien valosaasteestakin nykyään paljon, sanoo Ahonen.

Kokkolan K-Citymarketissa päätös valojen sammuttamisesta tehtiin muutama vuosi sitten.

Vähän samanlainen linjaus on käytössä Kokkolan Prismassa.

– Kun myymälä sulkeutuu kello 22, pääsääntöisesti valot sammuvat 15–30 minuuttia sen jälkeen kiinteistöautomaatiolla. Valot ohjautuvat päälle tarpeen mukaan valoisuusantureilla ja aikaohjelmilla. Riippuu siitä, onko päivä erityinen mainosarvoltaan, sanoo KPO:n energia-asiantuntijaTommi Kiiskilä.

Halpa-Hallissa mainosvaloja hallitaan ajastimilla. Keltaiset valot pimenevät pääsääntöisesti kello 23. Loppu on kiinni kaupan tarkemmasta sijainnista ja ohikulkuliikenteestä.

– Kokkolassa voi olla, että junaradan puoleinen sivu on päällä näkyvyyden takia. Sillä on mainonnallista arvoa. Voimme ajastaa valot juna-aikataulujen mukaan, sanoo kiinteistöpäällikköJanne Vähätiitto.

Hypermarketeissa energiatehokkuutta parannetaan etenkin kylmälaitoksia modernisoimalla ja hukkalämmön entistä tehokkaammalla hyödyntämisellä.

– Lisäksi valaistuksessa siirrytään led-valoihin, sanoo SOK:n energiaohjauksen päällikköMatti Loukkola.

Kokkolan, Ylivieskan ja Vaasan Prismoissa myymälätilat valaistaan jo led-valoilla. Pietarsaaren Prismassa loisteputkista lediin siirtyminen on loppusuoralla.

Säästöt ovat valtavia.

– Yksittäisen Prisman kohdalla voidaan saada 70 000–100 000 euron säästöt vuodessa. Vuonna 2021 kaikki marketit on leditetty, sanoo Tommi Kiiskilä.

Vuonna 2018 Kokkolan Prismassa kulutettiin 4,2 gigawattituntia sähköä. Viime vuonna kulutus oli tippunut 3,2 gigawattituntiin.

– Se johtui valaisinten vaihdosta ja kylmälaitosten optimoinnista. Vuodessa yhden Prisman sähkölasku on noin 250 000–300 000 euroa, riippuen sähkön hinnasta, sanoo Kiiskilä.

Hänen mukaansa led-valojen käyttötuntimäärät voivat olla hyvin isoja.

– Ledien ansiosta Prisma-myymälässä säästetään reilut 800 megawattituntia per vuosi. Kylmälaitteista tulee noin puolet kaupan kokonaiskulutuksesta. Ne vaativat optimointia ja jatkuvaa seurantaa. Nykyään kaikissa pakastekalusteissa on ovet, mutta mitä suuremmat asiakasvirrat, sitä vaikeampaa kaikkien kylmäkalusteiden ovittaminen on, Kiiskilä kertoo.

Halpa-Hallissa kylmälaitteiden tuottama hukkalämpö ohjataan lattialämmitykseen. Lisäksi myymäläverkostosta noin 30 prosenttia on varustettu aurinkopaneeleilla.

Kokkolassa kennot ovat logistiikkakeskuksen katolla.

– Se on tulevaisuuden suunta, sanoo Vähätiitto.

Kokkolan K-Citymarketissa aurinkopaneelit ovat myymälän katolla.

– Säästöt ovat valtavia, sanoo Ahonen.

KPO:n Prismoissa vastaavaa vasta suunnitellaan. Paneelien asentaminen on kiinni esimerkiksi kattorakenteiden vahvuudesta.

Koko Suomen mittakaavassa S-ryhmä on merkittävä aurinkosähkön tuottaja.

– Paneelit istuvat kaupan alalle varsin hyvin. Lisäksi panostamme uusiutuvaan energiaan, sanoo Matti Loukkola.