Paikallisuutiset

Kelirikko iski kuukausia etuajassa – Leuto talvi on runnellut päällystetyt tiet rei'ille eri puolilla Keski-Pohjanmaata: "Yhtään tämmöistä talvea ei ole ollut"

Lämpötilaltaan vaihteleva sää on yksi merkittävä tekijä ajankohtaan nähden erikoisen kelirikon taustalla. Vaikuttavia tekijöitä ovat myös teiden päällysteiden kehno kunto ja vähäiset tiemäärärahat.

Leuto, lauha, tavanomaista lämpimämpi, miltei harvinainen.

Nämä kuvailevat sanat tai sanaparit ovat kuluneet käytössä puhki tänä ”talvena”. Luit oikein, lainausmerkit komeilevat talven molemmin puolin.

Vuoden kylmin ajanjakso on nimittäin ollut titteliinsä nähden kesy. Pitkistä pakkasjaksoista saati aidosta talvikaudesta ei ole ollut tietoakaan. Sääturbulenssi on jättänyt jälkensä alueen tiestöön, joka on paikoin karussa kunnossa.

Anders Östergård Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuuriosastolta kertoo, että talvi vaikuttaa kahtalaisesti tiestöön. Päätiet ovat kovan kulutuksen alaisia. Kun ajetaan nastarenkailla lumettomalla ja märällä tiellä, tapahtuu märkähiontaa ja syntyy uria.

Nyt runko on osittain jäässä, eikä tiehen saa tarttumaanmassaa millään. Tapio Pahkakangas talvikunnossapitoa tekevä yrittäjä

Toisilla, ei niin hyväkuntoisilla teillä on jo valmiiksi halkeamia ja pieniä reikiä. Niihin kertyy vettä, ja kun tulee yöpakkanen, reiät paisuvat montuiksi. Täyttää väljästi tulkittuna kelirikon kriteerit.

– Tällaiset talvet ovat myrkkyä päällystetylle tieverkolle, Östergård tiivistää ja luonnehtii talvea poikkeukselliseksi.

Sorateillä kelirikkoa ei tiettävästi esiinny, päällystetyillä teillä kylläkin. Säähän viittaavien laatusanojen tavoin puhki ovat kuluneet siis myös asvalttipinnoitteet.

– Yhtään tämmöistä talvea ei ole ollut (minun aikanani). Asvalttitiet ovat olleet huomattavasti paremmassa kunnossa aiemmin. Niitä ei ole tarvinnut paikata – nyt on tarvinnut, teitä 19 vuotta hoitanutTapio Pahkakangas äimistelee.

– Teemme mitä pystymme. Olemme voimattomia näiden kelien edessä, kuten tietysti kaikki muutkin ovat, hän jatkaa.

Alueen tieverkoston kokonaiskatsausta ei ole saatavilla. Esimerkkitapauksia kelirikosta kuitenkin on tiedossa. Kuoppia on ilmaantunut muun muassa valtatielle 13 ja kantatielle 63.

Vallitseva tilanne on monen asian summa. Taivaalta satava vesi eri olomuodoissaan on yksi tekijä. Lisäksi teitä on käsitelty esimerkiksi auraamalla ja suolaamalla.

Alueella on paljon huonokuntoisia teitä, joiden kehno pinnoite myötävaikuttaa osaltaan kuoppien syntyyn. Tiemäärärahojen hupenemisellakin on tekemistä asian kanssa, Östergård myöntää.

– Hallitus teki budjettipäätöksen keväällä. Perusväylänpidon rahoitukseen ehdotetaan pysyvää tasokorotusta, joka on 300 miljoonaa euroa vuodessa. Viime vuonna päällystettiin noin 140 kilometriä tietä. Tänä vuonna saadaan tuplasti enemmän rahaa käyttöön päällysteisiin.

– Parantumista on näkyvissä. On tosin niin paljon huonokuntoisia teitä, ettei kaikkia pystytä heti korjaamaan. Kun on pysyvä korotus, uskon, että se rupeaa pikku hiljaa näkymään, Östergård arvelee.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa talvikunnossapitoon käytetään 15 miljoonaa euroa kolmen maakunnan alueella. Summa jakautuu maakunnittain tieverkon suhteellisen osuuden mukaan. Keski-Pohjanmaan osuus tieverkosta on noin 15 prosenttia.

Erityislaatuinen talvi lisää huomattavasti talvikunnossapidon kustannuksia. Östergård ei kuitenkaan haarukoi, kuinka paljon.

Tänä vuonna kelirikko iski erikoiseen aikaan: muutaman kuukauden etuajassa. Ennustetaan uskaliaasti, että talvi kaiken vatuloinnin jälkeen saapuu toviksi ennen kevättä.

Lumi sulaa väistämättä, eli kahden kelirikon alkuvuosi asvaltoiduilla tieosuuksilla on realistinen skenaario.

Vaan onko kevään toinen mahdollinen kelirikko sään soutamisen ja huopaamisen jälkeen tavallista pahempi?

– On vaikea sanoa. Riippuu siitä, minkälaiset ilmat silloin ovat. Jos sataa paljon, onhan se (paha kelirikko) mahdollista, Östergård muotoilee.

Paikkaustöitä tekevän kannalta tammikuisen kelirikon ja huhtikuisen kelirikon välillä on vissi ero.

– Kevään kelirikon aikaan aurinko lämmittää ja tekee tierungon lämpimäksi, jolloin reiät pystytään korjaamaan. Nyt runko on osittain jäässä, eikä tiehen saa tarttumaan massaa millään. Jos nyt vie (massaa kuoppaan) päivällä, saa mennä seuraavana aamuna uudestaan. Liikenne jauhaa paikan yli, eikä sitten ole kuin piennar täynnä irtokiviä, Pahkakangas vertailee.